Korot juoksee ja univelkaa pitää kuolla kohta kuittaamaan liian nuorena.

Ja arki iskee naamalle. Pitäis taas startata jaggen keula kohti suutaria. Kriittisintä politikoilla olis nyt ratkaista nuo katukäytävien päälliset enemmän korkoja säästävään materiaaliin. Taas mun pitää pistää joku heikkoitsetunntoinen orjapoika reisisaappaideni kanssa jonottamaan suutarinpajan tiskin taa. Kestämätöntä kehitystä.

Ja näistäkin pitää kopotit vaihtaa. Taidan siirtyä metallikorkoihin kokonaan.

Mutta kyllä mä kerran tein jotain hyödyllistä, tai esitin tekeväni. Ei kovin uskottavan näköstä, mut jonkun pitää ne pyyhkeet heittää kehään.

Mieluiten tietysti leikkisin sukupuolielimillä nyt kun on kiimakuteetkin niskassa, kuten väkinäinen hymy paljastaa.  Esittäminen on jotenkin leikkimistä tuskaisampaa, en vaan tajua. Siis, kotitöitä. Onneks on vapaaehtoisia orjia <3 mä voin keskittyä olennaiseen.